Oppimistehtävä 2a - Tietosuojakysymykset
Tähän tehtävään sisältyi kaksi keskustelua tietosuojakysymyksiin liittyen. Keskustelin aiheista Doksaus sekä LinkedInin käyttöön velvoittaminen työpaikoilla.
Doksauksella tarkoitetaan siis sitä, että ihmisestä kerätään tiedonmurusia eri lähteistä internetistä, esimerkiksi osoitteita, puhelinnumeroita, valokuvia yms. Kerätyistä tiedoista voidaan saada kokoon yllättävän tarkka kuva vieraasta ihmisestä ja kerätyillä tiedoilla voidaan tehdä esimerkiksi lehtitilauksia toisen nimissä kiusallaan. Tämä sai minut ajattelemaan, mitä kaikkea olen jakanut itsestäni somessa vuosien saatossa ja mitä kaikkea joku vieras ihminen voisi saada minusta selville esimerkiksi pelkän nimen perusteella. Jokaisen internetin käyttäjän tulisi olla tietoinen, mihin omia tietoja saatetaan käyttää. Jokaisen tulisi harkita tarkkaan, ennen kuin julkaisee mitään internetissä.
Toinen keskustelu, johon osallistuin, liittyi siihen, että joillakin työpaikoilla saatetaan velvoittaa työntekijöitä käyttämään LinkedIniä tai muita verkostoitumispalveluita. Olen sitä mieltä, että ketään ei pitäisi velvoittaa jakamaan itsestään mitään tietoja julkisesti internetissä. Vaikka LinkedInin kaltaisissa palveluissa voikin rajoittaa sitä, kuka näkee tietoni, niin joku ne näkee kuitenkin. On ihmisiä, jotka haluavat itsestään vähän tai ei yhtään tietoa nettiin, eikä se saisi olla esteenä esimerkiksi työpaikan saamisessa. Jotkut eivät halua kertoa esimerkiksi missä ovat työskennelleet tai missä työskentelevät nyt. Mielestäni yritys ei voi velvoittaa työntekijöitään kertomaan julkisesti, missä he työskentelevät.
Mikäli työntekijä ilmoittaa työpaikkansa julkisesti esimerkiksi facebook-profiilissaan, tulisi hänen käyttäytyä netissä asiallisesti työpaikkansa edustajana. Rähinöinti kommenttikentissä ei anna hyvää kuvaa kenestäkään ja lisäksi sillä saattaa olla negatiivinen vaikutus yrityksen imagoon. Työntekijä ei saa myöskään koskaan julkaista yrityksen sisäisiä asioita somessa nimimerkillä tai omalla nimellään. Monilla yrityksillä onkin jonkinlainen salassapitovelvoite, joka on kirjattu myös työsopimukseen.
Avoimuus ja läpinäkyvyys somessa yleensä voi olla myös hyvä asia. Työntekijät, jotka jakavat positiivisia asioita työstään ja työpaikastaan ovat hyvää mainosta yritykselle ja hyväksi sen imagolle ja brändille. Positiivisista julkaisuista tulee kuva, että yritys on hyvä paikka olla töissä ja siis varmasti myös hyvä paikka asioida. Myös henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voi olla hyötyä työyhteisölle. Oman henkilöbrändin rakentaminen jakamalla henkilökohtaisempiakin tietoja edesauttaa myös yritystä. Menestyvät työntekijät tuovat menestystä myös yritykselle.
Mikäli henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdita, voi seurauksena olla pahimmillaan identiteettivarkaus tai petos. Identiteettivarkaus on Suomessa rangaistava rikos ja erittäin vakava asia. Identiteettivarkaus tarkoittaa, että henkilö käyttää jonkun toisen henkilön tietoja, kuten nimeä tai henkilötunnusta, oikeudettomasti. Tietoturvaloukkauksesta, eli esimerkiksi henkilötietojen joutumisesta vääriin käsiin, voi olla seurauksena myös henkilötietojen valvontakyvyn menetys, maineen vahingoittuminen tai salassapitovelvollisuuden alaisten henkilötietojen paljastuminen.
Doksauksella tarkoitetaan siis sitä, että ihmisestä kerätään tiedonmurusia eri lähteistä internetistä, esimerkiksi osoitteita, puhelinnumeroita, valokuvia yms. Kerätyistä tiedoista voidaan saada kokoon yllättävän tarkka kuva vieraasta ihmisestä ja kerätyillä tiedoilla voidaan tehdä esimerkiksi lehtitilauksia toisen nimissä kiusallaan. Tämä sai minut ajattelemaan, mitä kaikkea olen jakanut itsestäni somessa vuosien saatossa ja mitä kaikkea joku vieras ihminen voisi saada minusta selville esimerkiksi pelkän nimen perusteella. Jokaisen internetin käyttäjän tulisi olla tietoinen, mihin omia tietoja saatetaan käyttää. Jokaisen tulisi harkita tarkkaan, ennen kuin julkaisee mitään internetissä.
Toinen keskustelu, johon osallistuin, liittyi siihen, että joillakin työpaikoilla saatetaan velvoittaa työntekijöitä käyttämään LinkedIniä tai muita verkostoitumispalveluita. Olen sitä mieltä, että ketään ei pitäisi velvoittaa jakamaan itsestään mitään tietoja julkisesti internetissä. Vaikka LinkedInin kaltaisissa palveluissa voikin rajoittaa sitä, kuka näkee tietoni, niin joku ne näkee kuitenkin. On ihmisiä, jotka haluavat itsestään vähän tai ei yhtään tietoa nettiin, eikä se saisi olla esteenä esimerkiksi työpaikan saamisessa. Jotkut eivät halua kertoa esimerkiksi missä ovat työskennelleet tai missä työskentelevät nyt. Mielestäni yritys ei voi velvoittaa työntekijöitään kertomaan julkisesti, missä he työskentelevät.
Mikäli työntekijä ilmoittaa työpaikkansa julkisesti esimerkiksi facebook-profiilissaan, tulisi hänen käyttäytyä netissä asiallisesti työpaikkansa edustajana. Rähinöinti kommenttikentissä ei anna hyvää kuvaa kenestäkään ja lisäksi sillä saattaa olla negatiivinen vaikutus yrityksen imagoon. Työntekijä ei saa myöskään koskaan julkaista yrityksen sisäisiä asioita somessa nimimerkillä tai omalla nimellään. Monilla yrityksillä onkin jonkinlainen salassapitovelvoite, joka on kirjattu myös työsopimukseen.
Avoimuus ja läpinäkyvyys somessa yleensä voi olla myös hyvä asia. Työntekijät, jotka jakavat positiivisia asioita työstään ja työpaikastaan ovat hyvää mainosta yritykselle ja hyväksi sen imagolle ja brändille. Positiivisista julkaisuista tulee kuva, että yritys on hyvä paikka olla töissä ja siis varmasti myös hyvä paikka asioida. Myös henkilökohtaisten tietojen jakamisesta voi olla hyötyä työyhteisölle. Oman henkilöbrändin rakentaminen jakamalla henkilökohtaisempiakin tietoja edesauttaa myös yritystä. Menestyvät työntekijät tuovat menestystä myös yritykselle.
Mikäli henkilökohtaisten tietojen suojaamisesta ei huolehdita, voi seurauksena olla pahimmillaan identiteettivarkaus tai petos. Identiteettivarkaus on Suomessa rangaistava rikos ja erittäin vakava asia. Identiteettivarkaus tarkoittaa, että henkilö käyttää jonkun toisen henkilön tietoja, kuten nimeä tai henkilötunnusta, oikeudettomasti. Tietoturvaloukkauksesta, eli esimerkiksi henkilötietojen joutumisesta vääriin käsiin, voi olla seurauksena myös henkilötietojen valvontakyvyn menetys, maineen vahingoittuminen tai salassapitovelvollisuuden alaisten henkilötietojen paljastuminen.
Kommentit
Lähetä kommentti