Oppimistehtävä 1b - Yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen sosiaalisen median käyttö
Valitsemani yritykset, organisaatiot ja järjestöt ovat kaikki energia-alan yrityksiä. Yrityksillä A ja B on myös muita toimintoja.
Facebook
Instagram
Yrityksellä B on paljon videoita kanavallaan ja niillä on parhaimmillaan useita tuhansia näyttökertoja. Tilaajia kanavalla on reilu 2000. Koska kyseessä on globaalisti toimiva yritys, videoita on monella kielellä. Videot käsittelevät kestävää energian käyttöä ja tuottamista sekä niissä esitellään yrityksen toimipisteitä ja toimintaa sekä työntekijöitä.
Yritys C:n kanavalle julkaistaan videoita muutaman kuukauden välein. Tilaajia kanavalla on 35 ja videot ovat saaneet parhaimmillaan muutamia satoja näyttökertoja. Videoilla esitellään yrityksen toimintaa, houkutellaan nuoria kesätöihin yritykseen sekä esitellään kampanjaa, jossa yritys yrittää päästä eroon kivihiilestä.
Vaikka näiden yritysten kanavat eivät olekaan erityisen suosittuja, niin videoilla on varmasti suuri merkitys yrityksen brändäyksessä. Erot videoiden määrässä, julkaisutahdissa ja näyttökertojen määrissä johtuvat varmasti yristen kokoeroista ja siitä, kuinka paljon resursseja on mahdollista laittaa tämän kaltaiseen viestintään.
Yritys A käyttää seuraavia sosiaalisen median sovelluksia:
- Youtube
Yritys B käyttää seuraavia sosiaalisen median sovelluksia:
- Youtube
Yritys C käyttää seuraavia sosiaalisen median sovelluksia:
- Instagram (ei listattu nettisivuilla)
- Youtube (ei listattu nettisivuilla)
Tarkastelen seuraavaksi tarkemmin näiden kolmen yrityksen facebookin, instagramin ja youtuben käyttöä.
Yritys A käyttää facebookia ajankohtaisista asioista tiedottamiseen. Lisäksi he jakavat sinne blogikirjoituksiaan sekä yritysasiakkaiden hyviä kokemuksia heidän palveluistaan. Toisinaan he myös opastavat asiakkaitaan facebookin kautta ja esimerkiksi antavat hyviä vinkkejä energiansäästöön. Kommenttiosiossa he vastaavat aktiivisesti ihmisten kysymyksiin ja kommentteihin. Facebook-sivulta löytyy myös yrityksen yhteystiedot. Yrityksellä A on facebookissa reilu 1000 tykkääjää.
Yritys B käyttää facebookia hyvin samankaltaisiin tarkoituksiin kuin yritys A. Yrityksen B julkaisuissa on huomattavan paljon negatiivisia kommentteja ja yritys ei ole reagoinut niihin toisin kuin yritys A, joka on vastannut niin negatiivisiin kuin positiivisiinkin kommentteihin ja kysymyksiin. Yrityksellä B on facebookissa reilu 35000 tykkääjää.
Yritys C:n facebookin käyttö ei merkittävästi eroa yritys A:n ja B:n facebookin käytöstä. Edellä mainittujen asioiden lisäksi yritys C tiedottaa facebookissa avoimista työpaikoista. Yritys C:llä on noin 3000 tykkääjää facebookissa.
Valitsemieni kolmen yrityksen perusteella voisi päätellä, että alan yritykset käyttävät facebookia melko saman kaavan mukaan, sillä merkittäviä eroja ei löytynyt. Tykkäysmäärissä on eroja, mutta se on selitettävissä yritysten kokoeroilla sekä sillä, että yritykset A ja C toimivat alueellisesti kun taas yritys B toimii globaalisti.
Instagramissa yritys A jakaa samoja kuvia ja tekstejä kuin facebookissa, mutta kaikkia facebookin julkaisuja ei löydy instagramista. Profiilista löytyy linkki yrityksen kotisivuille. Yrityksellä A on instagramissa noin 130 tykkääjää.
Myös yritys B julkaisee instagramissa samoja kuvia ja tekstejä kuin facebookissa. Näiden lisäksi instagramissa on muitakin kuvia, joilla lähinnä ohjataan ihmisiä lukemaan yrityksen blogia. Myös instagramissa yritys B vastaa joihinkin saamiinsa kommentteihin. Yrityksellä B on vajaa 2000 tykkääjää instagramissa.
Yritys C:llä on instagram-profiili, mutta sitä ei ole listattu heidän nettisivuillaan kohdassa, josta löytyy muut heidän käyttämänsä sosiaalisen median palvelut. Ajankohtaista-osiosta kuitenkin löytyy linkki viimeisimpään instagram-päivitykseen. Se onkin ainoa tapa, jolla instagram-profiili on mahdollista löytää, sillä kun instagramista etsii yrityksen nimellä, saa tulokseksi vain sellaisen profiilin, jossa ei ole yhtäkään julkaisua. Yritys C:n instagramin käyttäjänimi ei viittaa mitenkään yrityksen nimeen. Yrityksen nimi löytyy vasta profiilin tekstistä. Instagramissa olevissa julkaisuissa mainostetaan lähinnä yrityksen tekemiä ympäristötekoja. Yritys C ei ole kovin aktiivinen julkaisija, sillä uusin julkaisu on monen kuukauden takaa. Yrityksellä C on noin 230 seuraajaa instagramissa.
Näiden kolmen yrityksen perusteella voidaan päätellä, että energia-alalla instagram ei ole pääasiallinen viestintäkanava. Jopa isolla yrityksellä B on vain 2000 seuraajaa, joka on hyvin vähän verrattuna facebookin 35000 tykkääjään.
Youtube
Yrityksellä A on youtube-kanava, jossa on 12 videota. Kaikki videot on julkaistu yli puoli vuotta sitten. Kanavalla onkin vain 12 tilaajaa. Suosituimmat videot ovat saaneet vajaa 2000 näyttökertaa. Videot ovat joko mainoksia yrityksen tuotteista ja palveluista tai niissä esitellään yrityksen toimipisteitä ja toimintaa niissä.Yrityksellä B on paljon videoita kanavallaan ja niillä on parhaimmillaan useita tuhansia näyttökertoja. Tilaajia kanavalla on reilu 2000. Koska kyseessä on globaalisti toimiva yritys, videoita on monella kielellä. Videot käsittelevät kestävää energian käyttöä ja tuottamista sekä niissä esitellään yrityksen toimipisteitä ja toimintaa sekä työntekijöitä.
Yritys C:n kanavalle julkaistaan videoita muutaman kuukauden välein. Tilaajia kanavalla on 35 ja videot ovat saaneet parhaimmillaan muutamia satoja näyttökertoja. Videoilla esitellään yrityksen toimintaa, houkutellaan nuoria kesätöihin yritykseen sekä esitellään kampanjaa, jossa yritys yrittää päästä eroon kivihiilestä.
Vaikka näiden yritysten kanavat eivät olekaan erityisen suosittuja, niin videoilla on varmasti suuri merkitys yrityksen brändäyksessä. Erot videoiden määrässä, julkaisutahdissa ja näyttökertojen määrissä johtuvat varmasti yristen kokoeroista ja siitä, kuinka paljon resursseja on mahdollista laittaa tämän kaltaiseen viestintään.
Kommentit
Lähetä kommentti